Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. (2Kor 9:7)

Mutta kansa uhrasi uhrikukkuloilla, koska niihin aikoihin ei vielä oltu rakennettu temppeliä Herran nimelle. Ja Salomo rakasti Herraa ja vaelsi isänsä Daavidin käskyjen mukaan; kuitenkin hän uhrasi ja suitsutti uhrikukkuloilla. Niin kuningas meni Gibeoniin, uhraamaan siellä, sillä se oli suurin uhrikukkula. Tuhat polttouhria Salomo uhrasi sillä alttarilla. Gibeonissa Herra ilmestyi Salomolle yöllä unessa, ja Jumala sanoi: “Ano, mitä tahdot, että minä sinulle antaisin”. (1Ku 3:2-5)

Jumala huomioi kaiken antamisen, niinkuin kerran eräs mies jolla oli kaksi lasta sairastunut lihassurkastumatautiin ja olivat pyörätuoleissa.
Niin Saarnaaja kysyi mieheltä:“Oletko maksanut kymmenykset” ja mies sanoi: “olen” niin saarnaaja sanoi: Näin sanoo Herra, niin myös Herra karkoittava syöjäsirkat syömästä satosi hedelmää” ja molemmat lapset paranivat.

Ja myös Yonggi Cho kertoi kuinka eräs köyhä nainen toi seurakuntaan itkien kymmenykset riisistään (se oli niin vaikea tuoda puutteestaan) ja Herra teki ihmeen etteivät riisi loppunut naisen kotona ruukusta , ennen seuraavaa satoa.

Mutta on kuitenkin väärin tehdä kymmenyksistä pakollinen uuden liiton seurakunnalle, uuden liiton antaminen perustuu 100% vapaaseen tahtoon ja uudessa testamentissa on paljon sanoja jotka kehoittavat antamiseen ja köyhien huomioimiseen.
Siksi sanon että jos olet vähävarainen niin älä maksa kymmenyksiä, siihen ei ole mitään pakkoa, vaan se sopii enemmänkin rikkaille joiden taloutta se ei hetkauta.

Itse maksoin kymmenyksiä uskollisesti 10 vuotta, kunnes eräänä päivänä kun rahat olivat loppu ja ajattelin ettei Jumalakaan nyt auta minua (koska olin lainannut kymmenyksistä ja ajattelin maksaa myöhemmin) ja kun tätä murehdin, niin sydämelleni tulivat tälläiset sanat:” kuules keijo, en Minä sinusta sentähden huolta pidä koska maksat kymmenykset, vaan sentähden koska sinä olet Minun lapseni ja Minä rakastan sinua.” Joten päätin tehdä kokeen etten maksa vuoteen kymmenyksiä, ja miten se vaikutti, no se todella vaikutti niin siunaavasti minuun ettei se jäänytkään siihen yhteen vuoteen.

Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet. Kuitenkin oli Aasan sydän ehyesti antautunut Herralle, niin kauan kuin hän eli. (1Kun 15:14)

Ja hän vaelsi kaikessa isänsä Aasan tietä, siltä poikkeamatta, ja teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä. Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. (1Kun 22:43)

Ja Jooas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kauan kuin hän eli, sillä pappi Joojada oli opettanut häntä. Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. (2Kun 12:2-3)

Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä Daavid. Kaikessa hän teki, niinkuin hänen isänsä Jooas oli tehnyt. Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.
(2Kun 14:3-4)

Ja hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Amasja oli tehnyt. Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.
(2Ku 15:3-4)

Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Ussia oli tehnyt. Kuitenkaan uhrikukkulat eivät hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. Hän rakennutti Yläportin Herran temppeliin.
(2Ku 15:34-35)

Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä Ussia oli tehnyt. Kuitenkaan uhrikukkulat eivät hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla. Hän rakennutti Yläportin Herran temppeliin.
(2Ku 15:34-35)

Mutta kansa uhrasi edelleen uhrikukkuloilla, kuitenkin ainoastaan Herralle, Jumalallensa. (2Ai 33:17

Kolme kuningasta oli jotka hävittivät uhrikukkulat Hiskia, Aasa Abian poika sekä Joosia, josta sanottiin näin. Ei ollut ennen häntä ollut hänen vertaistansa kuningasta, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa olisi kääntynyt Herran puoleen, kaiken Mooseksen lain mukaan; eikä hänen jälkeensä tullut hänen vertaistansa.
(2Ku 23:25)