Kenneth Haginin kirjasta Uskon näkyihin:sivut 63-69

Nyt näytän sinulle, miten nämä pahat henget saavat vallan ihmisissä, jos niiden sallitaan se tehdä",
Herra sanoi minulle ja sitten näin yhtäkkiä näyssä naisen. Tunsin hänet heti erään pastorin entiseksi vaimoksi.
Minut oli esitelty hänelle ja hänen aviomiehelleen eräässä tilaisuudessa, ja olin pudistanut heidän kättään.
Muuta en tiennyt heistä kummastakaan, eikä minulla ollut minkäänlaista kanssakäymistä heidän kanssaan.
Tiesin vain, että nainen sittemmin oli jättänyt miehensä.
"Tämä nainen oli minun lapseni", Herra sanoi.
"Hän oli Sananpalvelijana miehensä kanssa.
Hän oli saanut Pyhän Hengen kasteen ja armolahjat toimivat hänen elämässään.
Eräänä päivänä paha henki tuli hänen luokseen ja kuiskasi hänen korvaansa: 'sinä olet kaunis nainen.
Sinulla voisi olla mainetta, ihmissuosiota ja rikkautta, mutta sinut on petetty elämään kristillistä elämää' Nainen huomasi, että tämä oli paha henki, ja hän sanoi: 'Mene tiehesi saatana.'
Henki jätti hänet vähäksi aikaa.Yhä uudelleen henki palasi.
Se istui naisen olkapäällä ja kuiskutteli hänen korvaansa: 'Sinä olet kaunis nainen, mutta sinulta on riistetty paljon, kun olet suostunut tähän alhaiseen ja eristettyyn kristilliseen elämään.'
Jälleen nainen tunsi saatanan ja sanoi: 'Saatana, minä vastustan sinua Jeesuksen nimessä!' Henki jätti naisen hetkiseksi.
Mutta henki tuli taas takaisin, istui naisen olkapäällä ja kuiskutteli samoja asioita hänen korvaansa.
Tällä kertaa nainen alkoi suosia näitä ajatuksia, sillä itsekin hän ajatteli olevansa kaunis.
Alkaessaan miettiä saatanan ehdotuksia hän tuli niiden ajatusten valtaamaksi."
Näyssä näin naisen muuttuvan läpinäkyväksi kuin lasi. Näin hänen aivoissaan mustan pilkun.
"Tämä pilkku esitti sitä tosiasiaa, että henki on saastuttanut hänen ajatusmaailmansa",
Herra sanoi: "Aluksi häntä painostettiin (oppress, engl. sana. Suom. huom.) ulkopuolelta, mutta kun hän salli pahan hengen ehdotusten vallata ajatuksensa, hänen ajatusmaailmansa vallattiin (obsess, engl. sana. Suom. huom.)."
Nainen halusi ajatella: "Minä olen kaunis nainen. Voisin olla rikas ja suosittu, mutta minulta on riistetty elämä."
Vieläkään ei ollut myöhäistä. Nainen olisi voinut vastustaa, hän olisi voinut kieltäytyä ajattelemasta näitä ajatuksia.
Silloin henki olisi paennut ja nainen olisi jäänyt vapaaksi. Mutta hän valitsi toisin.
Lopulta hän jätti miehensä ja meni maailmaan etsimään mainetta ja varallisuutta, jota saatana tarjosi.
Hän otti miehen toisensa jälkeen. Jonkun ajan kuluttua nämä asiat täyttivät hänen henkensä.
Näyssä näin mustan pilkun liikkuvan hänen päästään sydämeen ja sitten nainen sanoi: "En välitä Herrasta en. Antakaa minun olla rauhassa."
Sanoin: "Herra, miksi sinä näytät tämän minulle?. Haluatko, että rukoilen tuon naisen puolesta? Haluatko, että ajan pahan hengen ulos hänestä?"
"Ei, en halua, että rukoilet hänen puolestaan tai ajat saatanan ulos hänestä", Herra vastasi. "Et pystyisi siihen. Hän haluaa tämän hengen, ja niin kauan kuin hän itse haluaa sitä, hän saa pitää sen."
"Miksi sitten näytit minulle tämän, Herra?"
"Olen näyttänyt sen sinulle kahdesta syystä: ensiksi, että näkisit, kuinka paha henki saa otteen ihmisestä, vieläpä Jumalan lapsesta, jos hän sen sallii.
Toiseksi tahdon, että käsittelet tätä henkeä, joka toimii tämän naisen kautta pelotellen ja vaikeuttaen hänen entisen miehensä toimintaa"
"Miten minä teen sen?", minä kysyin. Pastori oli samassa osavaltiossa kuin minäkin, mutta nainen asui toisessa" Henkimaailmassa etäisyydet eivät merkitse mitään",
Herra sanoi. "Puhu vain tuolle hengelle ja käske sitä minun nimessäni ja sano: 'Sinä saastainen henki, joka toimit tämän naisen (mainiten nimeltä) elämässä ja vaikeutat ja rasitat Herran palvelijan (mainiten nimeltä) toimintaa Minä käsken sinua lakkaamaan ja lopettamaan toimintasi juuri tällä hetkellä"
Sanoin hengessä nuo sanat, ja siinä silmänräpäyksessä henki lopetti toimintansa ja lakkasi säikyttelemästä pastoria.
Tuosta päivästä alkaen pastorilla ei ollut vaikeuksia entisen vaimonsa tai tämän pahan hengen vuoksi.
"Herra, mitä tapahtuu tuolle naiselle?" kysyin.
"Hän on viettävä iäisyytensä kadotettujen kuilussa, missä on itku ja hammastenkiristys", Hän vastasi.

Ja ilmestyksessä näin naisen vajoavan kadotukseen. Kuulin hänen kaamean rääkymisensä.

"Tämä nainen oli Sinun lapsesi, Herra. Hän oli täyttynyt Sinun Hengelläsi ja oli osallisena valtakunnan työssä. Kuitenkin kielsit rukoilemasta hänen puolestaan. En voi ymmärtää tätä"
Herra muistutti minua seuraavasta raamatunlauseesta: "Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On synti, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava" (1 Joh. 5:16).
Minä sanoin: "Mutta, Herra, baptistina minä olen aina uskonut että tässä raamatunkohdassa tarkoitettu synti on ruumillinen kuolema ja että tämä henkilö on pelastettu, vaikka hän onkin tehnyt syntiä."
"Tässä Raamatun kohdassa ei puhuta ruumiillisesta kuolemasta, Herra sanoi. "Sinä lisäät jotakin siihen.
Jos luet koko ensimmäisen Johanneksen kirjeen viidennen luvun huomaat, että siinä puhutaan elämästä ja kuolemasta - hengellisestä elämästä ja hengellisestä kuolemasta.
Tämä on hengellistä kuolemaa. Tämä tarkoittaa uskovaista joka voi harjoittaa syntiä, tehdä syntiä, joka on kuolemaksi ja sen tähden sanoin sinulle, ettei sinun tulisi rukoilla, kielsin sinua rukoilemasta tämän naisen puolesta koska hän oli tehnyt syntiä kuolemaksi"
"Tämä hämmentää koko minun teologiani Herra. Selittäisitkö vähän enemmän?" minä pyysin. Joskus meidän teologiamme on revittävä hajalle, jollei se käy yksiin Sanan kanssa.
Jeesus muistutti minua seuraavasta raamatunkohdasta:
"Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia, ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja Häntä julki häpäisevät" (Hebr. 6:4-6).
"Kyllä, tiedän tämän raamatunkohdan. Mutta me baptistit olemme sanoneet, että tämä raamatunpaikka ei koske kristittyjä - että tämä koskee kadotettua, tuomion alla olevaa henkilöä."
Silloin Herra sanoi minulle: "Muista että Olen kertonut sinulle, että tämä nainen oli minun lapseni, Pyhällä Hengellä täytetty ja mukana Jumalan työssä. Pane merkille, että Raamattu sanoo:
'Sillä mahdotonta on niiden, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet...'
Minä olen taivaallinen lahja. Ihminen, joka on tuomion tunnossa on valaistu, mutta hän ei ole maistanut minua, taivaallista lahjaa.
Jumalan Sana sanoo: 'Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä' (Joh. 3:16>.
Minä olen taivaallinen lahja ja tuomion tunnossa oleva ihminen ei ole maistanut taivaallista lahjaa. Hän näkee kadotetun tilansa ja että hän voi pelastua.
'Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä meidän Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa' (Room. 6:23).
Ei kukaan voi maistaa taivaallista lahjaa, Jumalan lahjaa, ennen kuin hän on saanut iankaikkisen elämän ottamalla Minut vastaan Herrakseen ja Pelastajakseen.
Huomaa nämä Raamatun sanat: '...ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet (tämä nainen oli täyttynyt Pyhällä Hengellä) ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa' (Hebr. 6:4-5).
(tai niin kuin Phillipsin käännöksessä luetaan: "..jotka ovat saaneet tietää Jumalan Sanan terveellisen ravinnon..") toisin sanoen Jumalan sanan vahvaa ruokaa eikä pelkkää maitoa.
Lapsen tasolla olevat kristityt eivät voi tehdä tätä syntiä.
On valitettavaa, että lapsen tasolla olevat kristityt elävät, niin kuin he joskus elävät: he sanovat ja tekevät sellaista, mitä ei pitäisi.
Mutta minä en ole heitä vastaan niiden asioiden vuoksi enempää, kuin te ette ole vastaan pieniä lapsianne, jotka eivät vielä itse tiedä, mikä on parasta.
Mutta tässä raamatunkohdassa kuvattu ihminen - tämä käsittää myös tuon naisen jonka olen sinulle näyttänyt - on maistanut Jumalan hyvää sanaa: toisin sanoen on kasvanut jo ohi vauvakristillisyyden asteen.
Eräs raamatunkohta sanoo: 'ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen' (1 Piet 2:2).
Tämä nainen oli jo kasvanut ohi sanan "väärentämättömän maidon" asteen. Hän oli maistanut Sanan vahvaa ruokaa Hän oli jo maistanut tulevan maailmanajan voimia'.
Hänen elämässään toimivat armolahjat.
Jotta joku voisi tehdä 'synti kuolemaksi', on hänellä täytynyt olla kaikki nämä viisi kokemusta:
1. Hänet on valistettu (tahi hän on tuomion tunnossa) ja hän näkee kadotetun tilansa, että hänellä ei ole muuta tietä pelastukseen kuin Jeesuksen Kristuksen kautta.
2. - Maistanut taivaallista lahjaa, Jeesusta. - Tullut osalliseksi Pyhästä Hengestä eli täyttynyt Pyhällä Hengellä.
4. - Kasvanut lapsen asteelta ja maistanut Jumalan hyvää sanaa. 5. - Omaa tulevan maailmanajan voimia eli armolahjoja, jotka toimivat hänen elämässään.
Tällä naisella oli kaikki nämä edellytykset.
Ja Minun Sanani sanoo: 'On mahdoton... ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät"' (Hebr. 6:4-6).
Minä kysyin Herralta: "Mitä sitten synti on?" Herra viittasi seuraavaan raamatunpaikkaan:
"Sillä jos me tahallamme teemme synti, päästymme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä, vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat. Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman: kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty ja pilkkaa armon Henkeä ?" (Hebr. 10:26-29).
Herra sanoi minulle: "Synti, josta tämä raamatunkohta puhuu, on sitä, että uskovainen kääntää selkänsä minulle.
Pane merkille sanat tässä raamatunlauseessa:
'Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman... kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan...'
Tässä mainitut heprealaiskristityt olivat suurten vainojen vuoksi kiusauksessa palata juutalaisuuteen,
mutta jos he olisivat kääntyneet takaisin, he olisivat tallanneet jalkoihinsa Jumalan Pojan.
He olisivat pitäneet epäpyhänä liiton veren, sillä he olisivat sanoneet, että Jeesus ei ole Messias eikä Jumalan Poika.
He olisivat kääntäneet selkänsä minulle.
Tämän vuoksi Paavali varoittaa heitä, että jos tekisivät tämän, heitä olisi mahdotonta uudistaa parannukseen.
'On murheellista, että tämä nainen jätti miehensä toisen miehen takia. Mutta huoruus ei ole anteeksiantamaton synti.
Jos hän olisi kääntynyt Minun puoleeni parannuksessa, olisin antanut hänelle anteeksi,
vaikka hänellä olisi ollut sata miestä olisipa hän tehnyt mitä tahansa, olisin antanut hänelle anteeksi, jos hän olisi sitä pyytänyt.
Jos hän olisi ollut lapsentasoinen kristitty sanoessaan:
'En halua en tietää Jeesuksesta, jättäkää minut rauhaan', eikä olisi oikein käsittänyt, mitä hän teki olisin antanut hänelle anteeksi.
Jos hän olisi tehnyt tämän sen vuoksi, että häntä olisi kiusattu ja painostettu yli määrän, olisin antanut hänelle anteeksi.
Mutta hän tiesi tarkoin, mitä teki ja menetteli tahallisesti, kun hän sanoi:
'En tahdo tietää Hänestä enempää.' Sen vuoksi kielsin sinua rukoilemasta hänen puolestaan.
Näytin sinulle tämän, että näkisit, kuinka pahat henget voivat saada otteen kristittyihin, jos he sallivat niiden tehdä sen."
Sitten näin näyssä miehen. En tuntenut häntä. Jeesus sanoi minulle:
"Nyt näytän sinulle toisen esimerkin siitä, kuinka pahat henget saavat otteen ihmisestä ja kuinka menetellä niiden kanssa ja heittää ne ulos."...