10-vuotiaan forssalaisen tytön näky  3.10.1951

Tämä näky on sisällöltään arkaluontoinen, koskeehan sen sanoma tulevaa Suomen kohtaloa. Emme voi kuitenkaan ummistaa silmiä totuudelle, kun Jumala puhuu tavalla ja toisella. Varoitus on annettu. Ennakoiva Hengen sanoma, “mitä pian tapahtuman pitää”.

Noin 10-vuotias (forssalainen) tyttömme puhui mm. seuraavaa näyn aikana: Voi, voi, voi! sinä pieni Suomi, ei monta sinusta pääse taivaaseen. Olet tekopyhä. Sota leviää. Tuolla on taivas, on kultaa, on helmiä, on palmuja ja pian portit suljetaan.

Katso julma sota ja sinä joudut kestämään sen kaikki julmuudet. Oi, tee parannus, sillä taivaassa ei ole mustaa pilkkuakaan, vaan kaikki on aivan kirkasta. Siellä saat hohtavan kruunun, ja hohtavan valkeat vaatteet.

Voi, sinä pieni Suomi. Voi, sinun kohtaloasi. Sinä teet syntiä ja niin sinä näet kauhean kohtalosi. Vankivaunut odottavat sinua. 

Kysyessäni tytöltä 7.10.51 missä hän mahdollisesti näki näiden vaunujen odottavan, hän hän osoitti kartalta paikan, joka sijaitsi Laatokan pohjoispuolella. Suomen rajan pinnassa sanoi nähneensä suuren määrän vaunuja riveissä.

Sinä palat vielä, sinä Suomen maa. Sinun asukkaasi viedään rajojen ulkopuolelle. Sinä olet orjana siellä. Voi, voi, voi, tuolla punaisten lippujen maassa.

Kysyessäni 7.10.51 tytöltä, missä hän näki näiden lippujen olevan, hän osoitti sormellaan Moskovan tienoita.

Sinä joudut kaivamaan korkeassa vuoressa. Uskovaiset ovat myös siellä, mutta pian heidät temmataan ylös Jeesusta vastaan.

Tyttäremme ei jaksanut enempää, vaan hän sanoi, että hänelle luvattiin näyttää seuraavalla kerralla lisää.

Otin tyttäreni syliini ja kyselin häneltä tarkemmin siitä näystä, jonka hän oli nähnyt. Kaikki läsnä olleet kuulimme hänen kertovan tätä näkyä kuin henkilö, joka on käynyt ulkomailla ja kertoo matkanähtävyyksiään ja vastaillen kysymyksiimme kuin täysin luonnolliseen asiaan.

Kysyin ensiksi, miten hän oli nähnyt sodan kehittyvän ja hän sanoi seuraavaa: Kiinalaisia joukkoja tuli yli Venäjän Eurooppaan ja hyökkäsivät mm. Brittein saarille ja valtasivat ne. Sieltä joukot menivät meren yli Norjaan samalta kohdalta, jossa saksalaiset joukot olivat aikoinaan nousseet maihin.

Norjasta joukot hyökkäsivät rajan yli Ruotsiin ja valtasivat Etelä-Ruotsin Tukholmaa myöten. (Suunnilleen samoin, kuin pastori Birger Claesson näyssään).

Tänne oli tullut venäläisiä sotilaita Jyväskylän tienoilla olevaa rataa pitkin. Hän näki myös amerikkalaisia joukkoja tulevan yli Atlantin Eurooppaan. 

Lännestä päin hän näki joukkojen menevän Helsinkiin, samoin myös kohden Pohjanmaata. Pohjanmaan yli mentyä nämä yhtyivät Lapista ja Kemin tienoilta tuleviin joukkoihin.

Joukot lähtivät etelään, pitkin Päijänteen länsirantaa ja toivat kaiken kansan mukanaan. Kysyin, näkikö hän minnekään jääneen suomalaisia, hän sanoi, että ei jäänyt. 

Kysyin, kuinka ne joukot olivat puetut, joita oli Suomessa ja minkälaista kieltä ne puhuivat. Hän selosti sen niin, että käsitimme kyseessä olevan Neuvostojoukot. Kun puhuin tytölle venäjää, hän sanoi kielen olleen juuri sellaista. 

Eurooppaan tulleilla sotilailla hän näki löysät puserot ja housunlahkeiden päälle vedetyt saappaat ja he puhuivat kieltä, jossa ei kuulunut R-kirjainta. (Eräs tohtori sanoi tietävänsä, että ainoa yleismaailmallinen kieli, joka tässä tulisi kysymykseen, on kiinan kieli).

Kysymykseen, milloin aloitettiin suomalaisia viedä pakkosiirtolaisuuteen, hän sanoi sen tapahtuneen vähän sodan alkamisen jälkeen. Hän näki, kuinka lapset erotettiin vanhemmistaan, perheet toisistaan. 

Kysyin, mikä oli nimeltään se korkea vuori, jossa hän näki suomalaisten kaivavan, mutta hän ei sitä muistanut. Kun kysyin, oliko se Ural, hän hämmästyi ja sanoi, että juuri se se oli. Kaivokset olivat syviä, joihin ihmiset vietiin, mutta hän ei voinut sanoa, mitä niissä kaivettiin. Myös hän kuvasi vuodenajat, jolloin kaikki tämä tapahtui. Mutta se jääköön salaisuudeksi.

Kuljetuksien ja niitä edeltäneiden sotatoimien aikana oli suomalaisia kuollut paljon.

Jeesus tuli noutamaan omansa taivaaseen vähän sen jälkeen, kun kaikki, koko kansa oli viety pois Suomesta.

Lopuksi tyttö sanoi, että hänelle näytettiin seuraavalla kerralla jatkoa tähän.

Tytön tultua tultua koulusta, kysyin häneltä, miten hän tiesi paikkojen nimet Euroopassa ja joukkojen liikkeet sotatoimien aikana ym. seikat. Hän sanoi, että hänelle näytettiin siinä näyssä suurempi Euroopan kartta, kuin mitä on koulussa ja hän näki armeijoiden ja suomalaisten liikkeet kartalta ja aina se paikka, josta oli puhe, ilmestyi hänen eteensä kartalla ja sen päälle tuli nimi.

Kun levitin Euroopan kartan tytön eteen, hän esitti heti esim. Ural-vuoristosta sen paikan, jossa ne kaivokset sijaitsivat, joihin suomalaiset vietiin. Hän näytti myös reitin, mitä myöten sinne mentiin.

Hän osoitti eri sotajoukkojen liikkeet Euroopassa ja evakoimisjoukkojen liikkeet Suomessa. Hän näytti myös, mistä kiinalaiset joukot tulivat Eurooppaan ja Skandinaviaan. Hän osoitti myös taistelurintaman mm. Ruotsissa ja näytti laivastojen liikkeet Itämerellä ja Pohjanlahdella. Hän näytti myös pommituskohteita. Hänen muistinsa näytti olevan kuin sen, joka puhuu kokemuksestaan.

Kysyin, oliko hän viime päivinä koulussa tai muualla kuullut puhuttavan sodista tai muista puheina olevista asioista, mutta hän ei ollut kuullut. Myöskään ei kotonamme puhuta sodista, venäläisistä, amerikkalaisista tai kiinalaisista, eikä myöskään politiikasta.

Tämä hänen näkemänsä näky kesti n. yhden tunnin.