Roland Buck:
Kaikkein jännittävin kokemukseni oli kuitenkin, kun pääsin vilkaisemaan Aabrahamin ja Saaran kirjoja. Niitä selaillessani havaitsin asioita, jotka olivat minulle ennestään täysin tuntemattomia. Näin muistiinpanoja Aabrahamin ja Saaran muukalaisia kohtaan osoittamasta vieraanvaraisuudesta. He olivat armeliaita ja ymmärtäväisiä niitä kohtaan, joiden asema oli vaikea. He juottivat vieraidensa kamelit, tarjosivat näille yösijan ja jakoivat ruokansa näiden kanssa. Jumala arvosti näitä tekoja ja ne merkittiin muistiin. En ollut kuitenkaan aikaisemmin kiinnittänyt huomiotani tällaisiin seikkoihin lukiessani Ensimmäistä Mooseksenkirjaa!
En löytänyt lainkaan Aabrahamin virheistä ja kompastuskivistä tehtyjä mainintoja. Kirjoissa ei kerrottu, kuinka Aabraham valehteli Egyptin kuninkaalle Saaran olevan hänen sisarensa! Muistiinpanoissa ei myöskään mainittu sitä, että Aabraham epäili
Jumalan lupausta ja nauroi epäuskoisena, kun sai kuulla tulevansa isäksi vielä vanhoilla päivillään.
“Herra, missä on toinen kirja?”
”Ei minulla ole uskovista toista kirjaa.”
”Mihin sitten olet merkinnyt Aabrahamin epäonnistumiset, joista olen lukenut Sanastasi?”
“Minulla ei ole muita muistiinpanoja.
TAIVAASSA EI PIDETÄ KIRJAA EPÄONNISTUMISISTA!” Katso Hebr 10:17- 18
Tämä lause tarjoaa ihmeellisen toivon koko ihmiskunnalle! Iankaikkiset kirjat eivät muistuta ihmisten laatimia muistiinpanoja. Ne ovat paljon täydellisempiä, ja niihin on merkitty muistiin vähäpätöisimmätkin seikat. Juuri näitä muistiinpanoja tarkastellaan silloin, kun kirjat avataan uskovien tullessa tuomiolle. Taivaallinen kirjanpito on tällainen. Se on iankaikkinen arkisto, joka eroaa täysin tämän maailman tietopankeista.