Vaimoni kirjoitus aviopuolison valinnasta. (luin tämän hänen poismenonsa jälkeen.)

Ritva: Seurustelumme kävi näin

Sovin seurakuntamme paimenen kanssa rukoilevamme minulle miestä 3xpäivässä.
En ollut ikääntyvä vanhapiika, vaan halusin varmistaa oikean valinnan.
Pari minusta kiinnostunutta kaveriakin löytyi.
Kun päätin olla ajattelematta sitä toista, rukouksessa näin päälleni jakautuvan
tulen säteitä – niin Jumala viestitti minulle Hyvä Tyttö!
Toinen ihailija piti etäisyyttä – hyvä niin.

Erilaisten kommellusten jälkeen tutustuin nykyiseen mieheeni.
Alusta pitäen tunsin rauhaa ja rentoutta hänen seurassaan.
Yleensä minulla oli jokin varautuneisuus sisimmässäni kaikkia ihmisiä kohtaan.
Hänen tapauksessaan ei sitä ollut.

Kannattaa siis määrätietoisesti rukoilla itselleen puolisoa,
(en tarkoita tällä sitä ettei parisuhdelle muuten löytyisi,
vaan sitä ettei valitsisi “väärin”)
Herran kyllä näistäkin tapauksissa auttaa ja armahtaa.

Oma rukoustaisteluni kesti n. 1ja1/2 vuotta. :)