“Eräs mies seisoo tuolla. Uskotko sinä, herra? Rukouskortteja
ei ole jaettu, mutta uskotko sinä, että Jumala voi parantaa
sinut? Uskotko sinä, että Hän voi kertoa minulle vaivasi? Se on
kyljessäsi. Sinulla on edessä leikkaus. Se on totta. Sinun nimesi
on herra Cartwright. Se on totta. Onko se totta? Heiluta kättäsi.
Hyvä on. Mene kotiisi ja ole terve, sinä et tarvitse sitä. Uskotko
sinä sen?
Tuo mies, joka pitää tuota vauvaa käsivarsillaan, uskotko
sinä minun olevan Jumalan palvelija? Uskotko sinä tämän olevan
Pyhä Henki? Minä en tunne sinua, onko se totta? En ole koskaan
eläissäni nähnyt sinua: me olemme vieraita. Uskotko sinä, että
Pyhä Henki voi kertoa minulle, mikä tuota vauvaa vaivaa? Sillä
on ihottuma. Se on totta. Eikö niin ole? Varmasti. Sinä et ole
täältä. Ei. Sinulla on vatsavaiva, josta sinä kärsit itse. Se on
totta, eikö olekin? Sinä olet Kansas Citystä. Hyvä on. Palaa
takaisin, Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi. Halleluja! Sinä
uskot. Uskotko sinä sen koko sydämestäsi?
Täällä Herran enkeli leijaili tämän pienen—pikkuruisen
naisen päälle, vähän vanhemman, joka istuu täällä kärsien
tyrästä. Uskotko sinä, että Herra parantaa sinut tuosta tyrästä,
sisar? Sinä, jolla on pieni punainen kukka hatussasi, kohota
kätesi. Hyvä on. Mene kotiin ja ole terve. Aamen. Oi, se on
Jumala; se on Kristus; se on Kristus Jumalan Poika. Hän on
noussut kuolleista. Hän on täällä. Nyt, laittakaa kätenne toinen toistenne päälle+ ja rukoilkaa”