Aikoinaan kun luin tämän, niin se sai minut hankkimaan vaimolleni keittiöön sähköisen myllyn joka jauhaa jyvät jauhoksi, ja se on edelleenkin käytössä, teemme monesti vohveleita näistä jauhetuista jauhoista, mutta koska nuo tekstit ovat katoavaa, niin laitoin tähän varmuuden vuoksi tästä kopion:
Ns. hyvinvoinnin ja hienojen elintapojen myötä ilmestyivät mahdollisimman valkoiset leivät, sämpylät ja leivokset pöytään myös ns. tavallisissa perheissä, jotka tätä kautta pääsivät matkimaan parempien perheiden elintasoa. Elintarviketeollisuus kehitti jauhoista hohtavan valkoiset käyttämällä vain viljanjyvän tärkkelyspitoisen ydinosan samalla kun jyvän vitamiini- ja kivennäisainepitoiset kuorikerrokset (yhteensä 7 kerrosta) samoinkuin alkio poistettiin. Kiiltävän valkoisesta vehnäjauhosta saatiin kauniilta näyttävät, hyvin kohoavat leivonnaiset, joilla ei arvokkaan ravinnepitoisen vehnän kanssa ollut oikeastaan enää mitään tekemistä. Ei tiedetty tai oikeammin ei haluttu tietää, että tästä jauhosta puuttui kaikki elinvoima, vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet sekä arvokas kasvivalkuainen ja kasvirasva, koska ne ovat jyvän reunakerroksissa ja alkiossa, eivät ydinjauhossa.
viljaa ja eri jauholaatujen kivennäisainepitoisuudetRunsaasti energiaa, mutta pelkästään tyhjiä kaloreita sisältävien, vitaaliaineköyhien ravintoaineiden nauttiminen ei vie nälkää kuin tilapäisesti, aiheuttaa lähes jatkuvan näläntunteen ja jatkuvan tarpeen syödä lisää. Seuraukset näkyvät vyötäröltä tai pitäisikö sanoa paikasta, jonka puuttumisen vuoksi on pakko käyttää henkseleitä.
Osittaisjauhatuksessa, kuten esimerkiksi jauhotyyppiä 405 tehtäessä, suuri osa arvokkaista viljan vitaaliaineista poistuu. Tyypin 405 vehnäjauhosta puuttuu 78 % kaliumpitoisuudesta, 66 % kalsiumista, 41 % raudasta ja 74 prosenttia natriumista. Vitamiineista puhuttaessa näyttää tilanne vielä synkemmältä: 88 % B1-vitamiinista, 79 % B2-vitamiinista, 75 % biotiinista, 82 % pantoteenihaposta ja 86 % nikotiiniamidista on poistunut. Mikä on jäänyt jäljelle on valkoista, kaunista ja – tyhjää.
Syy miksi teollisuus on panostanut niin suuresti ravintoaineköyhään (vehnä)jauhoon, ei perustu pelkästään siitä leivottujen tuotteiden herkulliseen ulkonäköön, vaan myös säilyvyyteen. Alkion korkean rasvapitoisuuden vuoksi oli jauholla aikaisemmin vain rajallinen elinaika, sitä ei voitu pitkään varastoida. Mikä siis oli helpompaa kuin poistaa kiusallinen rasvainen osa, alkio, ja tällä tavoin käytännössä tehdä jauho luonnottomaksi säilykkeeksi. Se mikä ravintotieteilijät ja luonnonapostolit saa yrittämään käännyttää meitä leikkimästä murean vaaleilla aamiaissämpylöillä tai puhtaan valkoisella paahtoleivällä ovat vitaaliaineiden puutteesta johtuvat seuraukset terveyteemme. Runsas valkoisista jauhoista tehtyjen ruokien kulutus johtaa nimittäin vakaviin puutossairauksiin. Elimistö tarvitsee ehdottomasti valkoisista ydinjauhoista saatavien köyhdytettyjen hiilihydraattien sulattamiseen B-ryhmän vitamiineja. Täysjyväjauhossa, siis kokojyvästä jauhetussa, ne tulevat kuorikerroksen ja alkion mukana, valkoisissa jauhoissa eivät. Vitamiinit pitää siis tällöin saada muualta. Valkoinen jauho on, kuten sokeri, runsaasti vitamiineja kuluttava ja vahingoittaa siksi pysyvästi aineenvaihduntatapahtumaa. Seurauksena ovat puutosoireet ja niinsanotut ravitsemusperäiset sivilisaatiosairaudet.
Viljanjyvä ei muodosta ainoastaan elintärkeiden aineiden varastoa, vaan myös sisältää tarkasti oikean kokoonpanon. Kaikki sen sisältämät aineet täydentävät toisiaan vastavuoroisesti, valkuainen ja hiilihydraatit, rasvat ja fermentit (käytteet, hiivat), kivennäisaineet ja vitamiinit. Tämän lisäksi siinä on huomattava määrä kuituaineita raakakuitujen muodossa, jotka huolehtivat siitä, että kehoon kerääntyvät kuona-aineet poistuvat nopeasti ja säännöllisesti.
Täysiarvoista ravintoa tekevässä keittiössä ja leivintuvassa olemme tekemisissä kokonaisten viljanjyvien eli täysjyväviljan kanssa, joka jauhetaan kulloisenkin tarpeen mukaan, ei yhtään varastoon, koska jyvän rikkomishetkestä eli jauhamisesta alkaa pilaantuminen. Kuitenkin jokaisen tulisi tietää, mitä eri jauhojen tyyppimerkinnöillä tarkoitetaan. Ne viittaavat valmiin jauhon mineraaliainepitoisuuteen. Vehnäjauhotyypi 405 sisältää 405 milligrammaa kivennäisaineita 100 grammassa jauhoja eli 0,405 %. Jauhotyppi 1050 sisältää 1050 milligrammaa eli 1,050 %. Tyypissä 1700 eli täysjyväjauhossa on 1700 milligrammaa kivennäisaineita 100 grammaa kohti. Ruisjauholla skaala alkaa jauhotyypistä 815 ja päättyy tyyppiin 1800 eli täysjyväjauhoon. Sen, joka siis sattumalta tarttuu valmiiksi pakattuun jauhopussiin, tulisi aina valita tyyppimerkinnältään mahdollisimman suuri luku. Samalla tulisi varmistaa, että kokojyväjauho on tuoretta, koska se on elintarvike. Siksi siinä pitäisi olla jauhatuspäivämäärä. Valkoinen jauho on kuollutta tavaraa, valkoisen jauhon iällä ei ole suurta merkitystä. Se on pilattu valmistushetkellä. Sitä ei pitkäaikainenkaan varastointi pysty enää juuri huonontamaan.
Parasta olisi kuitenkin jokaisen hankkia mylly ja jauhaa kulloiseenkin tarpeeseen, tiettyyn ruokaan tai leivonnaisiin tarvittava määrä tuoreena, koska esim. B-ryhmän vitamiinien määrä puoliintuu 2 – 3 viikossa, luonnollinen E-vitamiini häviää jauhatuspäivänä kokonaan ja kuten viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, synteettisillä vitamiineilla ei ole haluttua vaikutusta, koska elimistö ei pysty niitä hyödyntämään. Rasvaliukoisten vitamiinilisien nauttimisesta on havaittu jopa haittaa. Mitä ravintoaineita voimme saada viljasta, käy ilmi seuraavista luvuista; eri viljalajien välillä on tiettyjä eroja, mutta voidaan lähteä seuraavista keskiarvoluvuista: hiilihydraatit 68,5 %, valkuainen 12 %, rasvat 2 %, kuituaineet 9 – 10 %, kivennäisaineet 1,8 %. Sen lisäksi tulevat arvokkaat B-ryhmän vitamiinit ja E-vitamiini ja hivenaineet.