“…kyllä karjala saadaan takaisin, vaan hänelle ei ole ilmoitettu aikaa.
Nyt se saadaan lahjaksi eikä sodalla, ja *Venäjä tulee meidän ystäväksemme*”
sivu 30” Näin Mikko Reponen ennusti muutamia vuosikymmeniä sitten.

Ja kun olen käynyt 27 vuotta Venäjällä niin olen nähnyt paljon hyviä muutoksia , kuinka tiet , sairaalat, autokanta ynm. ovat parantuneet, sekä mahdollisuudet saada sitä sun tätä ja myös eläkkeet ja palkat turvatuimpia. Tunnen myös henkilökohtaisesti venäläisiä, jotka ovat ystävällisiä, uskollisia ja vieraanvaraisia. Joten en voi yhtyä niihin jotka vain parjaavat Venäjää, vaikka kyllähän siihenkin aihetta löytyy ja niin myös joka kansasta.

Sodassa isäni haavoittui äyräpäässä ja hänen veljensä kuoli siellä, mutta se ei ole venäläisten syy, vaan sodan. Eihän kukaan tavallinen kansalainen halua sotaa.
Sitä olen itsekin rukoillut ettei Suomi joutuisi sotaan, koska sota on niin julmaa ja aiheuttaa paljon kärsimystä sekä rajoittaa evankeliumin julistusta.

Ja kun on vuosien varrella kuullut synkkiäkin Venäjä profetioita (mm. Jukka Rokan Suomi neito ruumisarkussa ) niin mielummin toivoisin Mikko Reposen ennustuksen toteutuvan, kun ei enää kommunismi, jossa kiellettiin Jumala, hallitse Venäjää.
Vaan päinvastoin he kunnioittavat joitakin Jumalan Sanoja enemmän kuin Suomi.

Ja jotenkin nämä kaksikin viittaavat enemmän Mikko Reposen ennustuksiin: Tauno Rantalan ennustus (1999):
“ Suomen hallituksessa nähtiin parhaaksi suostua, koska kieltäytyminen olisi merkinnyt sotaan joutumista.”

Petruksen uni 80 luvulta
tässä unessa Venäjä antoi Suomelle myönnytykseksi, kun Suomi ei aktiivisesti vastustanut Venäjän operaatiota, Karjalan kannaksen ja osan Vienan Karjalaa. Raja vedettiin siinä unessa suunnilleen Oulusta Äänisjärveen ja siitä sitten Syväriä myöten Laatokkaan, ja Karjalan kannas saatiin aina Rajajokeen saakka.