Jumala sulki Nooan arkin oven helmikuun 17 päivä 1956 (laskettuna Aatamin syntymästä) ja antoi sataa ja myös tulla maan sisältä niin paljon vettä 40 päivää, niin että vesi lopulta nousi yli seitsemän metriä vuorten yli koko maapallolla.

150 päivän jälkeen kun vesi oli alkoi vähentyä , heinäkuun 17 päivänä, arkki pysähtyi Araratin vuorelle, ja lokakuun 10 päivä tulivat vuorten huiput näkyviin ja marraskuun 11 päivä avasi Nooa arkin puoli metriä korkean ikkunan ja laski korpin ja kyyhkysen ikkunasta. Uudenvuoden päivänä 1.1.1657 Nooa poisti katon arkista ja katseli kun maanpinta oli kuivunut.

Kuitenkaan jo lähes vuoden tunkkaisessa arkissa ollut Nooa ei lähtenyt arkista vaan odotti Jumalaa vielä melkein kaksi kuukautta ja silloin 27 helmikuuta Jumala puhui Nooalle sanoen: Lähde arkista

Joten voimme nähdä tästä sen kuinka Jumalaa saa odottaa joskus pitkääkin, ja sehän on monesti vaikeaa, niin kuin psalmissa sanotaan:

Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää Häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani. Ps 43:5

(Käytin suomalaista kalenteria asian helpommin ymmärtämiseen, mutta kirjanoppineille tässä Juutalainen kalenteri )