( jostain syystä en löytänyt tätä kirjoitusta, joten julkaisen sen uudelleen, hups löytyikin mutta kaukaa 2951 päivää sitten, joten olkoon )

[KR38: Fil. 4:6-7] Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
[KR38: 1Piet. 5:7]
“heittäkää kaikki murheenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää teistä huolen.”

Jos on oikeus olla murehtimatta , niin miksi murehtisin!
Se on helppo sanoa mutta vaatii käytännössä todella uskon Jumalaan.
Koska vain usko siihen että Jumala on sanonut (eikä vaan Paavali), että Hän haluaa sinun puhuvan asiat jotka painavat mieltäsi Hänelle kiitoksen kanssa, tuo levon.
Kiitos on se sana jolla me osoitamme uskoamme Hänen Hyvyyteensä, Hänen lupauksiinsa, Häneen.

Myös meillä on oikeus päästä irti huolistamme,
siis heittää ne Hänen päälleensä koska Hän on niin sanonut.
Esimerkiksi jos kannat 50kg kassia ja annat sen sitten toiselle niin silloinhan olosi kevenee,
joten jos Hän on luvannut kantaa kassiamme niin miksi sitten itse kantaisimme?
Monilla ihmisillä on tilanne ettei heillä ole ketään joka kantaisi heidän “kassiaan”, mutta miksi sinä kantaisit kun kerran maailman vahvin on luvannut kantaa jotta sinulla olisi kevyt ja vapaa olo.
On onnettomuus kantaa suuria painoja elämässään, mutta on kaksinkertainen onnettomuus jos kannat niitä vaikka voisit antaa ne toiselle joka niitä on pyytänyt, koska Hän rakastaa sinua niin suunnattomasti ja Hän on niin vahva ja viisas.