27.9.2023 Lisäsin tähän youtube videolinkin jossa voit itse kuulla ja nähdä Lassen tosi kokemuksen

LUE JA TULE KOSKETETUKSI.
Vuonna 1975 menin Kotkaan nuorisopastoriksi. Siellä tutustuin Suvilaakson perheeseen. Veljiä oli kolme: Veikko, Pertti ja Lasse. Koko perhe kuului seurakuntaan jota palvelin. Olen tavannut Lassea muutaman kerran näiden vuosikymmenten aikana Kotkasta lähdettyäni ja oppinut tuntemaan hänet vakaana kristittynä.

Marraskuussa 2009 Kouvolassa, jossa olimme pitämässä Pastorit Areenalla –konserttia, Lasse tuli pitkästä aikaa tapaamaan minua. Hän oli konsertin aikana kokenut voimakkaasti haluavansa jakaa kanssani katkelman omasta ja vaimonsa Vuokon elämästä. Myöhemmin hän lähetti minulle saman kertomuksen sähköpostilla: ”Tulet tarvitsemaan sitä jossakin tilanteessa, jonkun henkilön kohdalla. Saat vapaasti käyttää, miten koet”, Lasse kirjoitti.

Luimme Lassen kertomusta työtoverien kanssa liikuttuneina ja samalla rohkaistuneina. Surumielinen ja koskettava kertomus sisältää väkevän ja lohdullisen välähdyksen taivaan todellisuudesta. Koti, jonne kaikki olemme matkalla on todellinen.

Hannu Grönroos

Näin Lasse kirjoittaa:
————————————-
Asuttiin Vaasassa, ja saatiin ostettua oma rintamamiestalo v, 93. Elokuun alussa muutimme siihen asumaan ja olimme todella onnellisia. Monen vuoden unelma toteutui. Kävelimme pihapiirissä ja teimme seuraavaa kevättä ajatellen piha ja puutarhasuunnitelmia. Onnellinen talon omistajapariskunta, (Lasse 35v. Vuokko 36v) katseli omaa tupaa, kolmen pienen lapsensa kanssa. (Sonja 11v. Saara 9v, ja Mikael 3v)

Vain muutama viikko tuosta hetkestä vaimoni sai kuulla sairastavansa parantumatonta syöpää. Syöpä oli levinnyt jo niin laajalle alueelle, ettei ollut lääketieteellistä parannuskeinoa.

Kevät saapui, kävelin pihalla ja muistelin syksyllä tehdyt suunnitelmat. Katseeni huomasi makuuhuoneen ikkunassa vaimoni piirteet, joka letkuihin sidottuna katseli myös pihapiiriä. Sanattomina vaan huomasimme. Suunnitelmat eivät toteutuneetkaan.

Aika riensi nopeasti heinäkuuhun ja vaimoni joutui sairaalaan. Samana iltana sairaalasta soitettiin: ”Tule tänne, nyt elämän liekki alkaa sammumaan.”

Kun saavuin vaimoni vuoteen vierelle, näin hätääntyneitä hoitajia ja lääkärin, joka oli tullut tutuksi prosessin aikana. Vaimoni kuiskasi, jos voisin siunata hänet matkalle. (Vaimoni elimistöstä oli syöpäkasvain rikkonut valtimon, jota ei saatu korjatuksi, ja hän tiesi, että hän saa siirtyä ajan rajan tuolle puolelle tulevana yönä.) Siinä hoitajien ja lääkärin läsnäollessa sain siunata vaimoni iäisyysmatkaa varten, matkaa, jolle hän valmistautui.

Lääkäri vei minut huoneen ulkopuolelle ja kertoi: ”Olen näiden kuukausien aikana huomannut teissä valtavan rauhan. Se on tehnyt minuun niin suuren vaikutuksen, että ne asiat, mitkä vielä vuosi sitten olivat elämässäni tärkeitä, ovat menettäneet merkityksensä. Olen joutunut laittamaan asiani kuntoon ja olen nyt teidän kanssanne samalla tiellä.” Hän samalla kertoi, että muutama tunti ja kaikki on ohi.

Jäin valvomaan vaimoni sängyn viereen ja yöllä kahden aikaan huomasin, että nyt hengitys loppuu. Elintoimintoja valvova kone kävi piippaamaan, ja sain sammuttaa sen hoitajien luvalla. Hoitajat poistuivat paikalta naapurihuoneeseen, jossa oli toinen vastaava tapaus.

Sisimmässäni huusin Jumalan puoleen. Eihän tässä näin pitänyt käydä. Näytä voimasi. Lasaruksellekin huusit tule ulos ja Lasarus tuli. Enhän mä pärjää millään yksin isänä ja äitinä. Poika on vasta 4- vuotias ja tytöt ovat murrosiän kynnyksellä. Rukoilin ja itkin Jumalan edessä. AUTA.

Noin puolen tunnin päästä hoitajat palasivat, pesivät vaimoni elottoman ruumiin ja vaihtoivat hänelle puhtaat vaatteet päälle. Sovittiin, että hän saa jäädä siihen huoneeseen, että voin käydä lasten kanssa heti aamulla hyvästelemässä hänet. Täytettiin vielä joitakin papereita, ja lähdimme poistumaan huoneesta.

Kun tartuin potilashuoneen ovenkahvaan, vaimoni sängystä kuului sanat: ”Lasse tule tänne. Sä olet hoitanut mua, kantanut saunalle ja pessyt, lääkinnyt ja valvonut vuoteeni vierellä. Käy tuohon viereiseen sänkyyn lepäämään.” Hoitajat katsoivat pelästyneinä toisiinsa. Oma sydämeni pomppi kummallisesti. Voiko tämä olla totta?

Kun astuin vaimoni vierelle takaisin, hän katsoi suoraan silmiini ja sanoi: ”Kävin jo katsomassa paikkaa, johon kohta pääsen. Tulin vielä sanomaan sinulle, että kerro jokaiselle ihmiselle, joita tapaat. Elämä ei lopu siihen kun täältä lähdemme. Elämä jatkuu ajan rajan tuolla puolella. Kävin sen jo katsomassa sitä paikkaa.” Hän antoi evästystä vietäväksi lapsille, kun heidät tapaan.

Keskustelimme asiasta vielä jonkin aikaa, kunnes neljän jälkeen aamuyöstä elämä pakeni. Tuntui todella raskaalta vastaanottaa vaimo takaisin ja taas luovuttaa. Huusin Jumalan puoleen, purin tuskaani Hänelle. Odotin kauemmin kuin edellisellä kerralla, ennen kuin kutsuin hoitajat paikalle.

He saapuivat ja sanoivat: “Emme ymmärrä, mitä äsken tapahtui, mutta nyt aivan varmasti kaikki on lopullisesti ohi.” He lähtivät hakemaan pesuvälineitä uudelleen. Pesivät ja pukivat vaimoni, kuten aikaisemminkin. Täytettiin uusia papereita ja sovimme taas, että ruumis saa jäädä paikoilleen, ja tulemme sanomaan lasten kanssa hyvästi aamulla.

Avasimme jälleen oven, ja vielä kerran vaimoni sängystä kuului sanat: ”Lasse tule tänne.” Hoitajat olivat entistäkin hätääntyneempiä. Astuin vaimoni luokse, otin häntä kädestä kiinni, ja hän kuiskasi hiljaa: ”Sain vielä luvan tulla sanomaan sinulle. Sitten kun on sinun aikasi lähteä, saan tulla sua vastaan.”

Hoitajat jäivät vaimoni vuoteen viereen, kun menin hoitajien toimistosta soittamaan kotiini Usko Katolle. Tiesin, että, vaimoni veli Usko Katto oli tullut yön aikana kotiimme Vaasaan. Usko työskenteli vielä silloin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa erikoishoitajana. (Nykyisin Tampereen Helluntaiseurakunnan johtava pastori).

Sanoin Uskolle: ”Nyt en jaksa enää. Olen luovuttanut Vuokon kaksi kertaa kuolemalle ja ottanut hänet kaksi kertaa takaisin. Tule tänne avukseni.”

Usko saapui luokseni. Hän neuvotteli hoitajien kanssa hoitotoimenpiteistä, sillä vaimollani oli kovat tuskat. Vielä voimien kadotessakin, huomasin, että vaimoni nosti käsiä ylös. Katseellaan seurasi jotakin katonrajassa, ja hän yritti soperrella vielä jotakin. Laitoin korvani aivan hänen huulilleen ja kuuntelin, mitä hänellä on asiaa: ”Jeesus, Jeesus,” kuului hiljaa hänen huuliltaan, ja samalla hän painoi päänsä tutun uskovaisen hoitajan syliin, ja lähti matkalle, joka meillä on vielä edessäpäin.

“Maatessani Jumalan voiman alla olin kuin laajalla tasangolla. Näin mailikaupalla ympärilleni aivan kuin Amerikan suurilla tasangoilla.
Katselin joka suuntaan, mutta en nähnyt missään elonmerkkiä. Ei ollut puita, ei ruohoa, ei kukkia eikä minkäänlaista kasvullisuutta. Ei ollut lintuja eikä mitään eläimiä. Tunsin itseni yksinäiseksi. Katsoessani länteen havaitsin taivaanrannalla pienen pilkun. Aluksi se oli ainoa liikkuva esine, minkä saatoin nähdä, ja niin katselin sitä jatkuvasti.
Tarkatessani sitä huomasin sen kasvavan suuremmaksi. Se liikkui minua kohti. Tarkkasin sitä jatkuvasti, kunnes se alkoi saada hahmoa ja muotoa.
Näin, että se oli hevonen. Kun se tuli vielä lähemmäksi, näin miehen hevosen selässä ratsastamassa täyttä vauhtia minua kohti. Ratsastaja piti hevosen suitsia oikeassa kädessään, ja vasemmassa kädessään hän piteli korkealla päänsä yläpuolella paperikääröä.
Kuten sanottu, en tiennyt mitään maanpäällisestä ympäristöstäni, vaan tunsin seisovani korkealla tasangolla avaruudessa. Kun ratsastaja tuli luokseni, hän nykäisi hevosen suitsista ja pysähtyi eteeni. Seisoin hänen oikealla puolellaan. Hän siirsi käärön vasemmasta kädestään oikeaan käteeni ja ojensi sen minulle.
Kun avasin 12—14 tuuman pituisen paperikäärön, mies sanoi: “Ota ja lue.” Sivun yläreunassa oli isoilla, selvillä ja mustilla kirjaimilla sanat: “SOTA JA HÄVITYS.” Olin hämmästynyt. Hän pani oikean kätensä pääni päälle ja sanoi: “Lue Jeesuksen Kristuksen nimessä.” Lukiessani mitä oli kirjoitettu paperille ja sanojen opettaessa minua näin ilmestyksessä, mitä luin.
Aivan ensiksi luin tuhansista ja taas tuhansista univormupukuisista miehistä. Sitten katsoin ja näin miesten marssivan rivistö rivistön jälkeen, niin kuin sotilaat marssivat sotaan. Katsoin sinnepäin, minne he marssivat, ja sikäli kuin saatoin nähdä, miehiä oli marssilla tuhansittain.
Luin jälleen kääröä ja kun katsoin ympärilleni näin sen, mitä olin juuri lukenut. Näin paljon naisia: vanhoja ja valkotukkaisia, keski-ikäisiä, nuoria ja teini-ikäisiäkin. Muutamat nuoremmista kantoivat lapsia sylissään. Kaikki naiset olivat surusta kumarassa ja itkivät vuolaasti. Ne, joilla ei ollut lapsia, pitivät käsiään ristissä. Kyyneleet viilasivat heidän silmistään virtanaan.
Katsoin jälleen kirjakääröä ja sitten ilmestyksessä näin, mitä olin lukenut. Näin suuren kaupungin ääriviivat. Katsoessani lähemmin näin, että sen talot olivat palaneita runkoja ja kaupunki oli osaksi raunioina. Ei ollut kirjoitettu, että vain yksi kaupunki olisi raunioina, tuhottuna ja palaneena, vaan että monet kaupungit tuhoutuivat aivan samalla tavalla.
Käärö oli kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa ja näytti siltä, että Jeesus itse puhui siinä. Luin: “Amerikka saa viimeisen kutsunsa. Muutamat kansakunnat ovat jo saaneet viimeisen kutsunsa, eivätkä enää koskaan saa toista etsikonaikaa.” Sitten oli kirjoitettu suurilla kirjaimilla: “Kaiken loppu on käsillä.” Tämä lause toistui neljä tai viisi kertaa.
Sitten sanottiin: “Kaikki Hengen lahjat tulevat toimimaan seurakunnassa näinä viimeisinä päivinä. Seurakunta tulee tekemään suurempia tekoja, kuin alkuseurakunta teki. Sillä on oleva enemmän voimaa, suurempia merkkejä ja ihmeitä, kuin luetaan Apostolien teoissa. Olemme nähneet ja kokeneet monia parantumisia, mutta nyt näemme hämmästyttäviä ihmeitä, sellaisia, joita ei ole ennen nähty. Yhä enemmän ja enemmän tapahtuu ihmeitä viimeisinä päivinä, jotka ovat juuri edessä (viittaus viimeisten päivien loppuun), sillä on aika ihmetekojen lahjan ilmaantua entistä huomattavammassa määrässä. Olemme nyt saapuneet ihmeitten alueelle. Monet omistani eivät ota vastaan Henkeni toimintaa. He kääntyvät takaisin, eivätkä ole valmiita kohtaamaan Minua saapuessani. Väärät profeetat ja saatanallista alkuperää olevat ihmeet pettävät monia. Mutta seuratkaa Minua, niin ette joudu petetyiksi. Minä kokoan omiani ja valmistan heitä, sillä aika on lyhyt.”
Sain useita muita kehotuksia valvomiseen, heräämiseen ja rukoilemiseen, etten joutuisi petetyksi. Sitten luin: “Niinkuin oli Nooan päivinä, niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. Niinkuin Minä puhuin Nooalle ja sanoin: ’Vielä seitsemän päivää ja Minä annan sataa maan päälle neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, ja jokainen elävä olento kuolee maan päältä’, niin puhun tänä päivänä ja annan Amerikalle viimeisen varoituksen ja kutsun parannukseen. Tämä aika on verrattavissa Nooan aikojen seitsemään viimeiseen päivään.
Varoita tätä sukupolvea, niin kuin Nooa varoitti aikalaisiaan, sillä tuomio on lankeamassa. Ja nämä sanat toteutuvat pian, sillä Minä tulen pian. Tämä on viimeinen herätys. Minä valmistan kansaani tulemukseeni. Tuomio on tulossa, mutta Minä kutsun kansani pois luokseni, ennen kuin pahin on tuleva. Mutta ole sinä uskollinen ja valvo ja rukoile.” Sitten sanoma päättyi sanoilla: “Sillä kaiken loppu on lähellä.”

Kirjasta Uskon näkyihin s.38-41

Siis kolmena päivänä, pe, la, ja su klo 18:00

Lauantaina toivottavasti todistaa sisar joka kävi taivaassa ja tapasi omaisiaan.

F.F.BOSWORT
SMITH WIGGLESWORTH
JOHN LAKE
Ja tässä monia muita

95 vuotias Ernest Angley joka vieläkin saarnaa evankeliumia,
monta pikkukirjasta, ladattavana, rikas aihealue

PROFEETTA DR. OWUOR SUOMESSA 16.-18.6.2017 / KOKOUSTALTIOINNIT

Yliluonnollista ohjelmissa on hyviä jaksoja jotka liittyvät meidän valintoin ja tapoihin terveelliseen elämään, paljon tietoa ja viisautta, Jumalaltakin saatua.

Vieraana Beni Johnson Jaksonumero: 512 Korkeasta verenpaineesta ja ylipainosta kärsivä Beni sai yksinkertaisen ohjeen kun kysyi Pyhältä Hengeltä,mistä aloittaisin, ja vastaus oli “jätä valkoinen sokeri sokeri”

Vieraana Cherie Calbom Jaksonumero: 282
Cherie näki näyssä miksi monet Jumalan palvelijat ovat sairaita, ravinto oli kyseessä.

Vieraana tri Eric Braverman Jaksonumero: 189
Aivotutkija kertoo teestä ja mausteiden ynm. hyvästä vaikutuksesta.

Vieraana Jordan Rubin Jaksonumero: 463
Taistellessaan 19:ta tautia, mm. Crohnin tautia, vastaan, nuori Jordan huusi Jumalan puoleen. Jumala näytti Jordanille kolme salaisuutta terveyteen, viisauteen ja läheisyyteen – Jumalan voimaan parantaa ja siunata!

Nyt kun on vaalit menossa, suosittelen jokaista äänestämään niitä joiden arvot perustuvat Jumalan Sanaan, joita on paljon mm. KD puolueessa. Itse tunnen vuosikymmenien ajalta Matti Sandénin No: 582 jota äänestän, ja jos et tiedä ketä äänestät Helsingissä, niin suosittelen häntä.

Matti Sandenin Paranin reumasta ja muita videoita

David Hogan Suomessa Sunnuntaina klo 10.00 16.10.2016

Hän kertoo kutsustaan ja vaikeuksista kun hän meni Mexikoon lähetystyöhön. Mutta myös monista hämmästyttävistä ihmeistä joita Jumala siellä teki, Kesto 60 min.

Kannattaa ehdottomasti katso, suosittelen koko sydämestäni. “Kaikki on teidän.”

Tämä kannattaa katsoa, sepelvaltimotaudista parantunut mies kertoo kuinka Jeesus käveli sairaalaan ja…..
Ensilähetys: marraskuu 11, 2016, Taivas TV7 Jaksonumero: 238 Kesto: 30 min